Kaikkea on nykyään tarjolla, valinnan varaa on runsaasti, eivätkä samoilla markkinoilla kilpailevat tuotteet yleensä eroa paljonkaan toisistaan laadullisesti. Lisäksi liikkeet joutuvat kilpailemaan verkkokauppojen kanssa. Yritysten on siis pystyttävä kilpailemaan muilla keinoilla kuluttajien huomiosta, joten tuotteiden ja palveluiden ympärille luodaan elämyskokemuksia. Huomio kiinnitetään kuluttajaan ja hänen kokonaisvaltaiseen kokemukseensa, joka muodostuu aistien, tunteiden, ajatusten, toiminnan ja yhdenmukaisuuden tunteen kautta. Vaikka kuluttaja mieltäisi itsensä järkiperäiseksi kuluttajaksi, ostopäätökset tavallisesti perustuvat tunteisiin. Tätä elämysmarkkinoijat käyttävät hyväkseen.
Myymäläympäristön tehtävä on tarjota asiakkailleen nautintoa, herättää tunteita ja mahdollistaa kanssakäyminen. Kuluttaja ei osta vain tuotemerkkiä, vaan hän valitsee myös kaupan, josta tuotteen ostaa. Useimpia tuotteita kun myydään eri liikkeissä sekä myös eri verkkokaupoissa. Elämykset tuovat lisäarvoa yritykselle ja brändille ja ne ovat tehokas keino sitouttaa asiakkaat sekä vahvistaa myymäläuskollisuutta.
Myymälän ilmapiirillä on voimakas vaikutus kuluttajaan. Ilmapiirin luojia ovat esimerkiksi valo, värit, tuoksut, layout eli tuotteiden asettelu, henkilökunta, julkisivu ja näyteikkunat. Hyvin suunniteltu kokonaisuus ja tarkkaan mietityt yksityiskohdat luovat mukavan shoppailuympäristön, jossa viihdytään pitkään ja tuotteet on helppo valita. Alla on esimerkki, joka kuvaa hyvin layoutin tärkeyttä, varsinkin kun puhutaan luksus tuotteista. Kummasta hyllystä sinä ostaisit yli 1000 euron laukun?
Shoppailusta on tullut suosittu vapaa-ajan viettotapa, johon käytetään yhä enemmän aikaa. Kuluttajat voivat rakentaa shoppailulla omaa identiteettiään sekä tarjota itselleen irtautumista arjesta. Tämän vuoksi shoppailun halutaan stimuloivat kaikkia aisteja ja herättävät meissä unohtumattomia elämyksiä. On hyvä muistaa ettei shoppailu aina tarkoita ostamista, vaan se voi olla vain osallistumista hauskaan tapahtumaan. Ostos voi toimia myös muistona varsinaisen tarvehankinnan sijaan.
Kuluttajia on erilaisia ja heillä on eri tarpeita. Toiset tyytyvät sivustaseuraajiksi ja toiset ”näyttelevät” tapahtuman päätähtenä. Shoppailun perimmäisenä tarkoituksena on kuitenkin aina mielihyvän hakeminen. Toiset saavuttavat tämän tehokkailla ja rationaalisilla kulutusvalinnoilla, kun taas toisille se syntyy heräteostosten seurauksena. Perinteiset shoppailijat mielletään usein edullisuutta ja ajankäyttöä arvostaviksi, joille ostostentekeminen on rutiinin omaista ja tarve ohjaa toimintaa. Elämysshoppailijat puolestaan nauttivat shoppailusta itsestään eikä osto ole päämäärä. Virkistyshoppailulla saatetaan hakea elämänlaadun parantamista, mikä saattaa vaikuttaa siihen että usein juuri vähempituloiset opiskelijat tai kotiäidit harrastavat sitä. Voin sanoa tunnistavani itseni tästä hyvin. Äitiyslomalla ollessani nautin erityisen paljon shoppailusta, mutta lähinnä virkistysmielessä ja keinona irtautua arjesta tai viettää omaa aikaa. Miellän itseni edelleen hyvin tarkaksi kuluttajaksi ja mietin ostokseni tarkkaan, mutta silti nautin shoppailusta ja voin kuluttaa siihen yllättävän paljon aikaa, vaikka en ostaisikaan mitään.
PORTFOLIO 